CD Luonto Soi 14 Ilveksen Jäljillä

Napauta kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Kuvien värit saattavat teknisistä syistä johtuen poiketa todellisista.
20,00 € Veroton: 16,13 €

Vaihtoehdot

* Lahjapaketointi:

Aito luonnonäänite, jossa ei ole ihmisen aikaansaamia ääniä eikä päällekkäisäänityksiä.

17 raitaa, kesto 75'12", 42 lajia.

Raitojen kuvaukset ja taustalajit

01 ILVES 12.3.2013 klo. 2.30, Kuopio, Hirvilahti 02'02".

Tähtitaivas ja täyttyvä kuu valaisevat pohjoissavolaista metsämaisemaa. Lumihuntua kantavat vanhat kuuset heittävät teräviä varjoja hangelle. Aamuyön tunteina kiristyvä pakkanen paukahtelee metsän puissa. Vaaranrinteessä kuun valaiseman metsäaukion poikki kulkee petoeläimen jäljet. Jäljet nousevat korpikuusikon varjoista metsäaukiolle ja edelleen ylös rinteeseen kohti vaaranlakea.

Metsässä kulkija on ilves, tupsukorva, Pohjolan villi kissapeto. Vaaranlaella eläimen jäljet johtavat suuren kivenlohkareen juurelle; siinä eläin on loikannut kiven päälle tarkkailu- ja makuupaikalleen. Täällä syrjäisen vaaranlaella kivellä istuen se kuuntelee, nostaa kuononsa ja päästää ilmoille kutsuhuudon, ympärillään neljään ilmansuuntaan avautuva metsäinen meri.

Pakkasyön tyynessä ilmanalassa urosilveksen kiimahuuto kantautuu kauas, ja ehkä jossain korpien kätköissä liikkeellä oleva naaras kuulee sen. Äänitteellä kuullaan urosilvekseltä kaksi kutsuhuutosarjaa. Jälkimmäinen huutosarja kuuluu kauempaa vaimeampana. Ilveksen kiima-aikaan maalis-huhtikuussa urosilves voi vaeltaa naaraita etsien jopa 20 kilometrin matkan yhdessä yössä.

02 PIKKUSIEPPO METSÄMAISEMASSA 13.5.2014 klo. 5.50, Viro, Matsalu, Haeska 11'45".

Pieni kapea joki polveilee metsätiheikön halki. Metsän tiheimmässä kohdassa solakat koivun ja tuomen rungot kaareutuvat joen ylle. Joen äyräällä metsän vihreässä hämärässä mustikanvarvut ja saraheinät koristavat rahkasammalmattoa. Kauempana maassa makaava vanha haavan runko antaa kasvualustan sammalille, jäkälille ja kääville. Täällä käyvät metsäkauriit juomassa joesta ja täällä tupsukorva ilves vaanii saalistaan. Taustalajit: Mustarastas, peippo, käki, talitiainen, sepelkyyhky ja rautiainen.

03 HIRVI 11.9.2013 klo. 6.10, Suonenjoki, Lempyy 02'57".

Suon laitojen tiheiköt, syrjäisten niittyjen reunat sekä koivun ja pihlajan vesaa kasvavat metsäaukiot ovat hirvien kesälaidun maita. Myöskin rehevien rantojen tiheiköt ja vesikasvillisuus houkuttelevat hirviä kesäisin. Näillä rauhallisilla metsäseuduilla elää myös ilvesperhe. Näissä suojaisissa tiheiköissä ilvesemo kasvattaa poikasensa. Täällä saalista etsivä ilves löytää hirven vasan ja voi yrittää kaataa sen, ellei sille ole tarjolla muuta ravintoa. Alkusyksystä koittaa hirvien kiima-aika. Äänitteellä kuullaan nuoren hirvisonnin omaperäisiä kutsuääniä lähietäisyydeltä.

04 VIIRUPÖLLÖ METSÄMAISEMASSA 14.6.2012 klo. 2.12, Kuopio, Hirvilahti 04'50".

Kesän paahteisina päivinä ilvesemo pitää pentujaan kuusi- ja lehtimetsätiheikköjen suojaisissa varjoissa. Vastaavanlaisiin tiheikköihin myöskin viirupöllöemo paimentaa poikasensa, kun se lähtee saalistamaan kauemmaksi. Juuri lentämään oppineet pöllön poikaset ovat hyvässä turvassa maapedoilta ja saalistavilta haukoilta tiheikön puiden suojassa. Siellä kesäyön hämärässä aina nälkäiset pöllön poikaset kutsuvat emoaan naukaisevilla äänillä. Äänitteellä kuullaan, kun viirupöllöemo saapuu ruokkimaan poikasiaan aamuyön tunteina, jolloin metsän pikkulinnut ovat jo aloittaneet aamulaulunsa. Taustalajit: Punarinta, leppälintu, käki ja hippiäinen.

05 NÄÄTÄ 17.8.2013 klo. 0.30, Kuopio, Hirvilahti 02'14".

Näädän kotiseutu on metsäalue, josta löytyy onttoja kelopuita, tuuheita oravanpesäkuusikoita, rakkakivikoita ja sammaleen peittämiä, louhikkoisia korpia. Täällä on kultaturkkisen näädän saalistusmaat ja pesäpaikat. Sen päivämakuupaikka on vanhassa palokärjen kolossa tai tuuheassa kuusessa oravanpesässä.

Talvisin täällä metsien kätköissä näätä viettää yksinäistä erakon elämää. Tyyninä tähtikirkkaina talviöinä se saalistaa ja kulkee jättäen jälkeensä hangelle sille ominaiset parijäljet. Päivän koittaessa se hakeutuu päivämakuupaikkaansa. Talviöinä, jolloin tuuli huokailee erämaan puissa ja tuiskuttaa lunta, näätä pysyy suojaisessa kolossaan. Vielä keväthankien aikaan näätä kulkee yksin, mutta sydänkesän saapuessa alkaa näätien kiima-aika. Kesäöiden hämärissä ne etsiytyvät toistensa seuraan ja erämaan hiljaisuudessa voi kuulla niiden villin kutsuhuudon.

06 KANAHAUKKA METSÄMAISEMASSA 11.4.2010 klo. 6.13, Kaavi, Syrjävaara 04'11".

Talvisin kanahaukka ja ilves saalistavat ja käyttävät ravinnokseen metsäkanalintuja. Sydäntalvella paksun lumen aikaan teeri, pyy ja riekko menevät yöksi lumen sisään lumikieppiin pakkasta pakoon. Kovien pakkaskausien aikaan linnut nousevat lumikiepistä puihin ruokailemaan muutamiksi tunneiksi. Tällöin saalistavalla kanahaukalla on tilaisuutensa saada saaliikseen huonokuntoinen lintu.

Yöaikaan saalistava ilves vaanii lumikiepin suojissa yöpyviä lintuja. Kun ilves saa vihiä lumeen sukeltaneista linnuista, se hiipii lähelle, ja kun lintu nousee lumesta siivilleen, ilves voi nopealla loikalla onnistua nappaamaan sen. Kanahaukan soidin on huhtikuussa. Äänitteellä kuullaan kanahaukkaparin soidinta suonlaidan vanhassa mäntymetsässä. Taustalajit: teeri, punarinta, käpytikka ja peippo.

07 METSÄJÄNIS 15.9.2013 klo. 2.20, Suonenjoki, Lempyy 01'28".

Metsäjänis viihtyy suonlaitojen lehtimetsätiheiköissä, hylättyjen niittyjen pensaikkoisissa heinikoissa ja vesakoituneilla metsäaukioilla. Jänis on liikkeellä pimeän ja hämärän aikaan, mutta päiväsaikaan se asettuu lymöön kuusen tai katajan juurelle. Metsäjänis syö kesäisin lehtiä, varpuja ja ruohojen varsia, mutta talvella sen on siirryttävä syömään puunkuorta, haapaa tai koivua sekä pensaiden oksia.

Jänis on äänetön, mutta se voi päästää valittavan huudon, kun se joutuu ilveksen tai muun pedon kynsiin. Jänis pystyy pakenemaan ja pitämään yllä 60 kilometrin tuntivauhtia. Saalistava ilves kykenee hetkellisesti 80 kilometrin tuntinopeuteen ja näin ollen saavuttaa jäniksen nopeasti. Äänitteellä kuullaan syksyisessä metsässä aamuyöllä ravinnon haussa loikkiva jänis.

08 MÄYRÄ METSÄMAISEMASSA 25.6.2013 klo. 3.20, Kuopio, Riistavesi 04'45".

Lehtimetsien ympäröimät niittyaukeat ja mustikkaa kasvavat rehevät kangasmaat jyrkkine hiesurinteineen ovat mäyrälle otollisia elinympäristöjä. Täältä mäyrä löytää pesäpaikakseen hiesutörmän, johon se kaivaa onkaloverkostonsa. Pesäpaikaltaan se lähtee iltahämärässä ruoanhakuun. Se kiertelee kuusikkotiheikköjen varjoissa ja saapuu rapistellen niityn liepeille koivulehtoon. Siellä se haistelee, tonkii metsänpohjaa ja löytää matoja ja siemeniä ravinnokseen.

Yökasteen laskeutuessa sumuiselle niitylle mäyrä haistelee niitynlaidassa ilmaa ja rohkenee kömpimään niittyaukiolle. Niityn heinikossa se kiertelee ojanvarsien liepeillä. Aamuhämärän enteillessä auringonnousua, mäyrä siirtyy metsän varjoihin ja suuntaa kulkunsa pesäluolastoaan kohti. Talven tullen mäyrä asettuu luolaansa valmistamaansa pesään. Äänitteellä niitynlaidan kuusikkoon laitettu tallennin poimi mäyrän äänet. Äänitteellä kuullaan vaimeaa ynähtelyä ja rapistelua hippiäisen laulaessa kuusen oksalla. Taustalajit: hippiäinen, rautiainen ja peippo.

09 VARPUSPÖLLÖ 13.9.2013 klo 6.30, Suonenjoki, Lempyy 03'17".

Metsäaukion laidassa, nuoren kuusen latvanipukassa istuva varpuspöllö laulaa vaalenevassa aamuhämärässä. On syyskuu ja pöllöt ilmaisevat reviirinsä vallatuksi syyslaulullaan. Kuulaiden syysiltojen ja -aamujen hämärissä ne laulavat ja päästelevät kutsuääniä selvittääkseen, onko alueella muita koiraspöllöjä.

Syystalven lähestyessä varpuspöllöt keräävät ruokavarastoja talven varalle. Varpuspöllön reviiriltä voi löytää puunkolon, joka on täynnä hiiriä ja päästäisiä pöllön sinne kerääminä. Talven tultua ankarine pakkasineen linnut turvautuvat ruokavarastoihinsa, elleivät ne muuten onnistu hankkimaan ravintoa. Äänitteellä kuullaan aluksi varpuspöllön syyskutsu, sarja kimakoita huutoja, jonka jälkeen kuullaan kahden pöllön kiihkeää reviirilaulua.

10 PORO METSÄMAISEMASSA 3.6.2013 klo. 23.20, Savukoski, Akanvaara 08'48".

Poronhoitoalueella ilves on vihattu suurpeto. Mikäli Metsä-Lapin alueella on huono jänis- ja metsäkanalintukanta, ilves siirtyy käyttämään ravinnokseen poroja. Etenkin kevät-kesällä, porojen vasomisaikaan, pienet vastasyntyneet poronvasat ovat ilvekselle helppoa saalista. Sen sijaan aikuinen poro on ilvekselle vaikeampi saalis, koska poro puolustautuu ja sen koparan isku voi olla kohtalokas ilvekselle.

Alkukesästä ennen räkkäkautta porot laiduntavat metsäalueilla ja aapasoilla. Kesäkuun puolivälin tienoilla, jolloin hyttyset alkavat lisääntyä massoittain, porot pakenevat niitä tunturiin tai korkeille vaaroille, missä tuuli hälventää hyttyset. Äänitteellä kuullaan vasa-vaadintokan ääniä metsälaitumella. Tunnelmallinen keskiyön aurinko valaisee metsämaisemaa. Läpi yön laulavat Metsä-Lapin linnut säestävät poron kelloja ja vasojen ja vaatimien kutsuääniä. Taustalajit: järripeippo, metsäkirvinen, käki, punakylkirastas, pajulintu, teeri, kuukkeli ja laulurastas.

11 KARHU 20.5.2012 klo. 3.33, Hyrynsalmi, Ukko-Halla 03'51".

Soistunut erämaalampi taustanaan metsäinen vaaramaisema. Lammen rantaa reunustaa rahkasammalmatto, mutta etäämmällä vedenrajasta, jossa metsä kohoaa, on sammalmättäiden lomassa suopursua ja vaivaiskoivua. Siellä täällä sammalikossa nousee tummanvihreitä hillanlehtiä, joiden lomassa pilkottaa juuri auenneita kukkia. Käkkyräisen rantamännyn katveessa, pajupensaiden takaa, avautuu näkymä suometsään, missä metsätiheikön varjoissa pilkottaa pieniä, valoisia aukioita. Siellä täällä harmaakylkinen kelo kohoaa hallitsemaan maisemaa. Täällä suojaisessa suometsässä karhuemo on elänyt alkukesän pienen poikasensa kanssa.

Karhuäänitteen syntyminen oli yllättävä tapahtuma. Lammen rantametsään sijoitettu äänityslaite poimi emokarhun äänet. Aamulla liikkeellä ollut kontio sai sieraimiinsa vainun äänityslaitteesta. Aluksi äänitteellä kuullaan, kun karhu saa oudon hajun sieraimiinsa ja alkaa yskähdellä äänellä, joka muistuttaa ihmisen ääntä. Sitten se odottaa hetken ja alkaa tallustella murahdellen mikrofoneja kohti ja todettuaan hajunlähteen vaarattomaksi poistuu paikalta. Taustalajit: punakylkirastas, punarinta, rautiainen, pajulintu, laulurastas ja vihervarpunen.

12 PYY JA HÖMÖTIAINEN METSÄMAISEMASSA 5.5.2013 klo. 5.20, Kuopio, Kaislastenlahti 11'08".

Harmaan- ja ruskeankirjava pyy on vaikea havaita, jos se istuu paikallaan kuusen alaoksalla taustanaan leppien ja nuorien kuusien muodostama metsä. Myöskin harmaansävyistä ilvestä on vaikea nähdä tällaisessa maastossa. Pyyn elinpiirillä viihtyy myös jänis. Näin ollen tällaisessa maastossa ilvekselle tarjoutuu hyviä saalistusmahdollisuuksia. Alue, joka sisältää vanhan kuusikkokorven puroineen, hakamaata, pensoittunutta niittyä sekä pienialaisia metsäaukioita kelomäntyineen, on erittäin monimuotoinen ja otollinen elinympäristö runsaalle lajikirjolle. Äänitteellä kuullaan lintukonsertti toukokuussa aamuyöllä auringonnousun aikaan. Taustalajit: teeri, metsäkirvinen, kulorastas, pohjantikka, vihervarpunen, punarinta, rautiainen ja tilhi.

13 PUNATULKKU 26.3.2014 klo. 6.50, Kuopio, Kaislastenlahti 02'44".

Pesimäaikaan kesällä punatulkku viettää hiljaiseloa metsien kätköissä. Sen pesimäympäristö on metsäisillä syrjäseuduilla, rauhallisissa kuusikoissa. Sinne punatulkku rakentaa pesänsä tiheäoksaiseen näreeseen. Täällä sydänkesän lämpiminä päivinä punatulkut kasvattavat poikasensa usein ilves naapurinaan.

Loppukesällä sulkasadon aikaan linnut pysyttelevät tiheikköjen suojissa. Syyskesällä ensimmäisten syyspakkasten saapuessa ovat nuoret punatulkut lentokykyisiä. Näihin aikoihin punatulkut lähtevät vaeltamaan etsiytyen linturuokintojen liepeille. Talven jälkeen kevään koittaessa maaliskuussa koiraslinnut aloittavat soitimen. Kevättalven aurinkoisina päivinä, hohtavien hankien aikaan punatulkut kiertelevät kuusimetsien liepeillä ja laulavat soinnukkailla, lyhyillä vihellyksillä ja kireällä, ruosteista saranaa muistuttavalla äänellä. Äänitteellä kuullaan punatulkun laulua heleän aurinkoisessa maaliskuun pakkasaamussa.

14 METSÄKAURIS 7.5.2008 klo. 4.15, Latvia, Litene 00'53".

Jäniksen ohella metsäkauris on ilveksen tärkeintä ravintoa. Metsäkauris on sopeutunut monen tyyppisiin elinympäristöihin. Se viihtyy niittyjen ja metsien kirjomassa maisemassa. Ilta- ja aamuhämärän tunteina nämä sirot kauriit liikkuvat niittyjen liepeillä ja etsivät ravinnokseen heiniä ja ruohoja. Talvella paksun lumen aikaan ilves väijyy kauriita puussa ja näin se voi saada saaliikseen upottavassa lumessa tarpovan kauriin. Metsäkauriin varoitusääni on matala, karhea haukahdus. Äänitteellä kuullaan metsäkauriiden ääniä toukokuisena varhaisena aamuna lintukonsertin aikaan. Taustalajit: laulurastas, satakieli ja teeri.

15 KETTU 6.3.2012 klo. 3.00, Kuopio, Hirvilahti 01'40".

Talviaikaan ilves ja kettu pyydystävät ravinnokseen pitkälti samoja saaliseläimiä: jäniksiä ja metsäkanalintuja. Tästä syystä ilves tappaa ketun, jos kettu sattuu tulemaan sen elinpiirille. Mikäli repolainen säästyy ilveksen kynsiltä, se käyttää hyväkseen ilveksen tappamia peuran tai poron haaskoja.

Ketun kiima-aika on samoihin aikoihin maalis-huhtikuussa kuin ilveksellä. Näihin aikoihin kettu-uros vaeltelee kevättalvisilla hangilla etsien naaraita. Se kiertelee metsäaukioiden liepeillä ja järvien rannoilla kutsuen naaraita sille ominaisella karhealla haukunalla. Kiima-aikaan ketut voivat äänellä riipaisevan pelottavilla kiljaisuilla ja ulvaisuilla. Äänitteellä kuullaan urosketun tyypillistä kiimahaukkua lumisen metsän katveessa, pienen järven rantajäällä.

16 NÄRHIEN SOIDIN 24.3.2012 klo. 14.15, Kuopio, Hirvilahti 4'06".

Närhen pesimäympäristö sijaitsee rauhallisessa havumetsän kätkössä. Täällä viihtyy myös arka ja varovainen ilves. Kevättalvella, kun aurinko on alkanut lämmittää tummien havupuiden kylkiä, niiden juurille on muodostunut pälviä. Näihin aikoihin hohtavien hankien keskellä aurinkoisina päivinä alkaa närhien omaperäinen soidin. Tällöin voi kuusikon liepeiltä kuulua mitä ihmeellisempiä närhien päästämiä ääniä.

Närhen soidinlauluun kuuluu mitä taidokkaimpia matkintaääniä, erilaisia surinoita, kähinöitä ja hyvin taidokasta viserrystä tai kirkassävyistä jokellusta. Närhi osaa myöskin laulaa niin, että laulavan linnun sijaintia on mahdotonta määrittää äänen perusteella. Närhellä on myös eräänlainen ryhmäsoidin, jolloin linnut kokoontuvat rauhalliseen paikkaan esittämään kilpalaulua toisilleen. Laulava närhi on äärimmäisen arka eikä siedä minkäänlaista häirintää. Jos laulavaa närheä yrittää lähestyä, se lopettaa välittömästi laulunsa ja päästää tyypillisen, karhean varoitusrääkäisynsä.

Äänitteellä kuullaan harvinainen närhien ryhmäsoidin. Linnut kokoontuivat metsäaukion laitaan nuorien kuusien muodostamaan tiheikköön. Närhen taidokas laulu on hiljaista ja kantautuu lumisessa metsässä vain muutamia kymmeniä metrejä. Kuusikkotiheikköön kätketty äänityslaite poimi närhien laulun lähietäisyydeltä. Taustalajit: hömötiainen ja talitiainen.

17 ILVES METSÄMAISEMASSA 8.5.2012 klo. 2.52, Kuopio, Kaislastenlahti 03'47".

Aamuhämärässä tummanvihreiden kuusien takaa kohoaa mäenharjanne, jonka päällä kasvaa korkeita mäntyjä. Mäntyjen juurelta nousee äkkijyrkkänä harmaakylkinen kallio, jonka takaa harju laskeutuu korpikuusikkoa kohden. Rinteen alla kuusikossa polveilee pieni metsäpuro kohti läheistä järveä. Alavalla ranta-alueella puro virtaa pajupensaiden ja koivujen katveessa laskien kortetta kasvavaan rantaveteen. Täällä purossa viihtyvät sammakot ovat aloittaneet kutunsa. Puro kohisee ja laulurastas laulaa kuusen oksalla.

Aamuyön hämärässä on ilves saapunut alueelle. Se on noussut kallion päälle ja on ehkä kuullut kaukaa toisen ilveksen kutsuäänen ja hetkisen kuunneltuaan vastannut siihen. Taustalajit: kaulushaikara, laulurastas, sammakko, punakylkirastas, käki, punarinta ja teeri.

Kuuntele ääninäyte valmistajan sivulla

Kultasointu on kuopiolainen yritys ja levymerkki, joka tuottaa laadukkaita luontoäänitteitä. Äänityksestä vastaa omistaja Lauri Hallikainen. Kultasoinnun äänitteet ovat aitoja ja puhtaita luontoäänitteitä, joihin ei ole lisätty mitään keinotekoista. Niistä on poistettu vain äänityksessä tulleita rapsuja sekä hiukan taustakohinaa. Käväise lukemassa lisää yrityksen omilta sivuilta: Kultasointu.

© Tampereen Luontokauppa 2019 | Verkkokaupan toteutus: HydeNet